Tekstit

Pistaasipaneroitu uunilohi

Kuva
Norjalainen lohifile ei ehkä ole maailman hohdokkain raaka-aine, mutta täytyy myöntää, että se on arki-iltana varsin nopea ja kätevä valmistaa. Uutta twistiä loheen saa viemällä sen, vaikka vain kuvainnollisesti, matkalle Sisiliaan.  Pistaasien kuningatar on Bronten pistaasipähkinä, joka on myös yksi Sisilian kuuluisimmista vientituotteista. Bronte on pieni kaupunki Etnan länsirinteellä, mutta kun tietää, kuinka valtavast ympäri maailmaa myydään Bronte IGP -merkinnällä varustettuja pistaaseja ja pistaasituotteita, täytyy olla niin, että kaupungilla on jokin normaalimaailman rajoja uhmaava ulottuvuus. Tähän reseptiin kelpaavat toki missä tahansa kasvaneet pistaasit, kunhan niitä ei ole paahdettu ja suolattu.  500 gr lohifilettä 50 gr kuorittuja pistaasipähkinöitä 20 gr korppujauhoja 1 rkl oliiviöljyä suolaa, pippuria öljyä paistovuokaan Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Hienonna pistaasipähkinät monitoimikoneessa, blenderissä tai vastaavassa yhtä hienoksi kuin korppujauhot. Voit het
Lähetä kommentti
Lue lisää

Varhaiskaalipannukakut

Kuva
Keräkaali ei ole kovin hohdokas raaka-aine, mutta varhaiskaalissa on juhlan tuntua. Se on parsan ohella ensimmäisiä uuden sadon herkkuja ja lupaus tulevista kesän antimista. Sen maku on mieto ja lehdet mehukkaita ja pehmeitä. Ei ihme, että meillä on jo useampi kerä mennyt parempiin suihin ja suurin osa niistä pannukakuiksi paistettuina. Varhaiskaalipannukakkujen resepti pohjautuu japanilaiseen okonomiyakiin, mutta on siitä huomattavasti yksinkertaistettu versio. Okonomiyaki tarkoitaa ”paista mitä haluat” ja olen ottanut neuvosta vaarin. Tein version, joka on niin yksinkertainen, että siihen ei tarvita mitään, mitä ei tavallisesta ruokakaupasta saisi. Jos sinulla sattuu olemaan dashipulveria, niin totta kai voit lisätä sitä veteen ja saada hieman autenttisemman version. Pääosassa on kuitenkin ihana, tuore varhaiskaali ja on jokaisen oma valinta, kuinka yksinkertaisen tai monimutkaisen pannaristaan haluaa. Jos haluat tutustua alkuperäiseen Kansai- eli Osaka-tyylin okonomiyakiin, Chop
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sisilialaiset silakkakääröt eli sarde a beccafico

Kuva
Pitkästä aikaa näin kaupan kalatiskillä kokonaisia silakoita ja päivän ruokasuunnitelmat muuttuivat siinä silmänräpäyksessä. Mieleni oli tehnyt jo jonkin aikaa sisililaista perinneruokaa sarde a beccaficoa ja nyt siihen tarjoutui tilaisuus, tosin silakoista tehtynä, mutta kuitenkin. Ruokalajin nimi tarkoittaa suunnilleen sardiineja lehtokertun tapaan ja viittaa Sisilian entisaikojen ylimystön mieltymykseen syödä pikkulintuja suurena herkkuna. Tapa, joka sai muun muassa Zachris Topeliuksen, suuren eläinten ystävän, pois tolaltaan. Ja ihan kamaltahan se tuntuukin, että meidän lyhyen suvemme sulostuttajat päätyvät muuttomatkallaan herkkusuiden patoihin. Köyhällä kansalla ei moisiin kommervenkkeihin ollut varaa, mutta perheenemäntien kekseliäisyydellä vaatimattomasta sardiinista jalostettiin tämä herkullinen kopio herrojen herkusta. Jos silakoiden perkaaminen ei ole suosikkipuuhaasi, voit tietenkin tehdä silakkakääröt myös valmiiksi peratuista fileistä. Sillä tavalla tehtäessä hukat
Lähetä kommentti
Lue lisää

Routapaisti

Kuva
Oma metsästysharrastukseni rajoittuu kaupan lihatiskillä saalistamiseen ja onkin hienoa, että nykyään tuoretta riistaa tuntuu olevan syksyisin tarjolla paremmin kuin ennen. Toisinaan onni potkaisee lahjaksi saadun riistan muodossa. Muhkea kimpale hirven tai muun sarvipään paistia on harvinaista, mutta mieluisaa herkkua. Yleensä tällainen lahja on käytännön syistä tukevasti umpijäässä eikä kohmeisesta paketista voi muutenkaan päätellä paljoa lihan laadusta. Lahjan antajallakaan ei välttämättä ole juuri muuta muistikuvaa kuin se, mistä eläimestä on kyse. Näissä tilanteissa paras tapa valmistaa lihakimpale herkulliseksi ateriaksi on tehdä siitä routapaistia. Routapaisti on erinomainen tapa valmistaa vähärasvaista riistaa, koska lopputulos on aina murea ja mehukas. Aikaa se tietysti vaatii, mutta koska routapaisti ei todellakaan ole mitään minuuttipeliä, voi paistin kaikessa rauhassa jättää uuniin kypsymään yön yli, laittaa kellon soimaan aamulla, tarkistaa tilanne ja jatkaa sitten
Lähetä kommentti
Lue lisää

Uunikaurapuuro

Kuva
Kaurapuuro on ruoka, josta jokaisella suomalaisella on mielipide. Osa ei voi aloittaa päiväänsä ilman lautasellista lempeyttä, osa on vielä aikuisenkin vahvasti traumatisoitunut lapsuutensa pakkoliisteristä. Omasta mielestäni kaurapuuro on aina ollut "ihan hyvää", kunnes siskoni vinkkasi uudesta netin ruokatrendistä eli kaurapuuron uunissa kypsytetystä luksusversiosta. Voi taivas, miten hyvää se on! Uunikaurapuuro on paitsi hyvää, se myös pitää nälän poissa kauemmin kuin perinteinen versio. Uunikaurapuuro maistuu hyvältä uudelleen lämmitettynäkin eli sitä voi tehdä ison satsin kerralla ja lämmittää tarvittaessa aamiaiseksi tai välipalaksi. Jos sinulla on pakkanen täynnä marjoja, voit laittaa marjat suoraan jäisinä sekaan ja nauttia superfoodisi tällä tavoin. Uunikaurapuurosta on tullut meidän viikonloppuaamujemme vakioruoka. Kun sitä on muutaman kerran tehnyt, ainekset on todella nopea sekoittaa yhteen ja lykätä uuniin. Puuro kypsyy pesulla käynnin aikana ja saa jää
Lähetä kommentti
Lue lisää

Annan kartano - onni on hyvä lähiravintola

Kuva
Vietimme sukulaiseni 85-vuotissyntymäpäiviä viime viikonloppuna ravintola Annan kartanossa ja muistin taas, kuinka onnekasta on asua niin kivan ravintolan lähellä. Annan kartanon ravintola kuvassa keskellä. Vasemmalla puolella on sistustusliike Country White ja oikealla, päärakennuksessa taidekoulu Alfa. Harvalla suomalaisella ravintolalla on yhtä upeita puitteita kuin Annan kartanolla, sillä ravintola sijaitsee Tuomarinkylän kartanon entisessä tanssisalissa. Vuonna 1790 valmistunutta kustavilaistyylistä kartanoa ympäröi kartanon puisto ikivanhoine lehtipuineen, Vantaanjoelle viettävät pellot sekä ratsastuskoulujen rakennukset hevoslaitumineen. Vaikka moderni kaupunki on aivan vieressä, voi kartanon pihapiirissä nauttia menneen ajan tunnelmasta. Kartanon vanhassa tanssisalissa on harjoitettu kahvila- ja ravintolatoimintaa vuosikymmenien ajan.  Mieheni muistaa lapsuudestaan hiihtoretkillä nautitut kaakaot silloisessa kahvilassa. Yhteistä historiaamme ovat taas pyöräretk
Lähetä kommentti
Lue lisää

Matka ranskalaiseen makumaailmaan

Kuva
Ihastukseni italialaiseen keittiöön on ollut sen verran pikäaikaista ja vahvaa, että ranskalainen keittiö on jäänyt tuntemattomammaksi. Olen toki syönyt Helsingin ranskalaisissa ravintoloissa mielihyvin, mutta omaan keittiöön ranskalaiset reseptit eivät vain ole kantautuneet. Niinpä viisi päivää Champagnessa olivat mitä mainioin tilaisuus tutustua paitsi samppanjaan, myös ranskalaisen keittiön maailmaan. Jos miettii, mitä päällimmäisenä jäi matkan ravintoloista mieleen, niin se, että ruoka oli varsin tuhtia ja lihapitoista. Pääruuan kylkeen tuli yleensä varmuuden vuoksi vielä pari-kolme perunaa, ettei vain jäisi nälkä ja kasvissyöjille oli yleensä vain yksi, tylsähkön kuuloinen annos listalla. Positiivista lihaisessa perinteessä on se, että tarjolla oli kaikkea muutakin kuin pihviä. Listan kallein annos saattoi olla kateenkorva ja muutenkin sisäelimet ja muut Suomessa hyljeksityt osat eläimestä, kuten porsaan sorkat ja vasikan pää, olivat ruokalistojen vakiovalikoimaa. Ranskassa ei s
Lähetä kommentti
Lue lisää